RSS

Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2016

Epäonnistuneelle

rataEpäonnistumisen tunne voi tulla. Jo kasvuiässä saatamme kokea monenlaista keskenkasvuisuutta ja alisuoriutumista koulumenestyksessä. Aikuisina emme ole jaksaneet kunnostautua kasvattajina tai suoriutua kunnolla työpaikalla. Olemme epäonnistuneet aviopuolisoina.

Ehkä en maininnut sinun elämäsi kipeintä aluetta vielä? Koetko epäonnistuneesi hengellisessä työssä? Voin lohduttaa sinua: kaikki kokevat niin. Siis ne, jotka uskaltavat yrittää. Hengellinen työ on maailman vaativinta ja jos siinä olet alisuoriutuja, niin ei haittaa. Kukaan ei ole täydellinen, kukaan ei saa suuria tuloksia aikaan, kaikki olemme ”epäonnistujia”. Jeesuksenkin hyvin alkanut hengellinen työ päättyi häpeäpaaluun. Vai päättyikö? Eikö se varsinaisesti vasta alkanut siitä? Ehkä sinunkin pitää epäonnistua, kokea tappioita, joutua pohjamutiin oman näkysi ja kutsumuksesi kanssa ensin ja vasta sitten Jumala voi uskoa sinulle tuloksia? Ehkä ne työn hedelmätkin sitten näyttävät enemmän Jumalan armon aikaansaamilta, kun sinun oma pätevyytesi on ensin käytetty loppuun?

Ole turvallisella mielellä, päätä olla Jumalan hullu eli jatkaa työtä, vaikka olet umpikujassa ja voimat on loppu, voitelu kadoksissa, pettymys päällimmäinen tunteesi. Päätä olla Jumalan hullu ja mennä eteenpäin, olla uskon isän, Aabrahamin, kaltainen: Abraham toivoi, vaikka toivoa ei ollut (Room.4:18). Sillä:

Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä (Hepr.11:1).

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Epäonnistuneelle

Kirjoittanut : 19.2.2016 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Virvoituksen aika

peuraPyytäkää Herralta sateita, pitkälle kevääseen saakka! Herra nostattaa tuulispäät ja pilvet, hän lähettää sadekuurot. Hän antaa viljan viheriöidä jokaisen pellolla. Sak.10:1.

Jumalan sana toimii monella tasolla ja tässäkin Sakarjan kirjan jakeessa kuulen hengen puhetta, joka koskee herätyksen aikaa. Siinä on useita näkökulmia sellaiseen virvoituksen aikaan, joita kutsumme herätyksiksi. Herätysten aikana tyypillisesti tapahtuu niin, että Herra uudistaa ensin seurakuntansa. Pyhän Hengen vuodatus alkaa seurakunnan keskeltä ja kun seurakunta on uudistunut, herätys leviää seurakunnan ulkopuolelle. Ensimmäinen näkökulma on: pyytäkää.

Nyt kun viimeisestä kunnon herätyksestä alkaa olla kohta 40 vuotta, on kaipuu Jumalan Hengen vuodatuksen ja läsnäolon kokemiseksi voimakkaasti kasvanut ainakin minun sydämessäni. Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala. Ps.42:2. Herätys on jotakin, mitä ei voi ihminen tehdä – se on Jumalan armoa ja suurta lahjaa. Jumalan kansan rukous ja sydämen kaipaus ovat tässä kuitenkin tärkeitä. Kun tartumme Jumalan sanan lupauksiin, saamme kokea, että ”Herra lähettää hengen sateet”.

Tuossa lyhyessä jakeessa puhutaan myös pellosta. Rivien välissä siinä puhutaan viljelijästä, joka on muokannut peltoaan ja kylvänyt siihen siemenen – nähnyt vaivaa. Meidänkin tulee nähdä vaivaa evankeliumin työssä ja Jumalan sanan esillä pitämisessä. Se on yhtä tärkeätä kuin rukous. Kun näemme vaivaa Jumalan valtakunnan hyväksi, voimme tarttua Jumalan sanan lupaukseen: hän antaa viljan viheriöidä myös minun pellollani.

Olkaa siis vahvoja ja järkähtämättömiä, rakkaat veljeni, ja tehkää aina innokkaasti Herran työtä. Tietäkää, ettei Herra anna teidän työnne mennä hukkaan. 1.Kor.15:58.

Näin voi yksi lyhyehkö jae Raamatusta opastaa meitä hengen maailmaan ja neuvoa meille, miten Jumala ajattelee. Näemme tässä Sakarjan näyssä Jumalan toimivan vaiheittain ja voimme sisäistää sen näyn ja itsekin edetä vaiheittain, askel askeleelta eteenpäin siitä, missä nyt olemme.

Ottakaamme opiksemme, pyrkikäämme tuntemaan Herra! Hän tulee, se on varmaa kuin aamun koitto. Hän tulee kuin sade, kuin kevätsade, joka kastelee maan. Hoos.6:3.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Virvoituksen aika

Kirjoittanut : 18.2.2016 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Veden haussa

vesiryoppyNainen sanoi: ”Herra, anna minulle sitä vettä. Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse käydä täällä veden haussa.” Joh.4:15.

Lapsuudenkodissani saattoi vesi loppua kaivosta kesäisin, kun oli kuiva aika. Ämpärillä voitiin nostaa vettä syvemmältäkin ja karjalle haettiin vettä toisesta kaivosta. Nykyään joka paikkakunnalla on vesilaitos, joka huolehtii ihmisten makean veden saannista. Juomavedeksi kelpaava vesi pumpataan vesitorniin, josta se paineella johdetaan kotitalouksien käyttöön. Jos vesilaitos saa raakavettä, vesi voi loppua käyttäjiltä kolmesta syystä: 1) pumput, jotka nostavat veden vesitorniin, menevät epäkuntoon 2) putkirikko valuttaa veden ulos putkistosta ja paine laskee 3) veteen joutuu saastunutta pintavettä ja sen käyttö kielletään, koska se on tullut juomakelvottomaksi.

Tässä näen kuvan hengellisestä elämästä. Jumalan sana on vesi ja Henki on se, joka vettä liikuttaa. Mutta pumppu, joka nostaa tätä ”elävää vettä” meidän sielumme vesitorniin, on meidän omassa hallinnassamme. Meidän tulee lukea Raamattua tai kuunnella Jumalan sanan julistusta, jotta meidän sisäinen elämämme saa vettä. Rukous on myös tekijä, joka saa veden liikkeelle. Jos koet sisäistä kuivuutta (putkistossa ei ole painetta eikä vettä tule), silloin olet todennäköisesti laiminlyönyt Jumalan sanan ja rukouksen. Putkirikkokin voi tulla – se edustaa syntiä. Pintavesi voi saastuttaa puhtaan veden – se edustaa maailmaa.

Luotamme Jumalan armoon. Kun elämme uskossa, elämme armon varassa. Mutta meillä on oma vastuumme. Kuivia jaksoja tulee jokaisen elämään. Niiden tarkoitus on usein salattu, mutta ainakin ne pakottavat meitä veden hakuun ja työntämään juuremme syvälle, jotta ne saavuttaisivat pohjaveden. Joudumme vähän samanlaiseen tilanteeseen kuin nainen Sykarin kaivolla. Hänen janoonsa ja meidän janoomme on yksi ratkaisu: Jeesus. Hän on se taivaallinen vesilaitos, joka kykenee ohjaamaan paineistetun puhtaan veden meidän sisimpäämme. Hän voi puhkaista lähteet sielumme kuivuuteen ja se vesi tulee paineella, se virtaa kuin lähde, kun Jumalan Henki liikuttaa sitä.

Minä olen A ja O, alku ja loppu. Sille, jolla on jano, minä annan lahjaksi vettä elämän veden lähteestä. Ilm.21:6.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Veden haussa

Kirjoittanut : 17.2.2016 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Hylätylle

laituriLapseni, minä näen, että sinua on kohdeltu huonosti. Sinut on hylätty ja jätetty yksin. Sinulla on ollut vaikeata muutenkin, kun sinulta on otettu pois läheinen ihminen. Silti sinä olet kaiken keskellä kantanut vastuuta toisista. Sinun itsetuntosi on haavoilla.

Mutta nyt sanoo sinulle Herra, sinun Jumalasi, näin: minä lohdutan sinua ja vien sinua kohti valoisampaa aikaa. Sinä saat uusia ystäviä ja sinä saat uuden elämänhalun. Minä kannan sinua vaikeuksien yli. Kuuntele minua ja ime sisääsi minun sanani vahvistavaa voimaa. Kasvata uskosi pääomaa. Sinun tulee elää uskosta. Odottaa minun hyvyyteni ilmestymistä. Viivy rukouksessa.

Katso, minä olen hyvä. Minä olen pitänyt sinusta huolta ja minä turvaan sinun tulevaisuutesi. Minulla on varattuna sinulle paljon hyviä lahjoja. Kuule minua, sanoo Herra.

Niin minä olen tehnyt ja niin yhä teen, minä nostan ja kannan ja pelastan. Jes.46:4.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Hylätylle

Kirjoittanut : 16.2.2016 Kategoria/t: Profetia

 

Avuttomalle ja nöyryytetylle

leijoniaNuoret leijonatkin uupuvat ja näkevät nälkää, mutta sillä, joka turvaa Herraan, on kaikkea kyllin. Ps.34:11.

Psalmissa 34 on mainio kuvaus siitä, kuinka hädässä oleva ihminen kääntyy Herran puoleen ja saa avun. Tämä avun pyytäjä on ensiksi niin heikoilla, että on ”punastunut häpeästä”, mutta käännyttyään Jumalan puoleen, hänen tilanteensa kohenee asteittain. Sanotaan: Herran enkeli on asettunut vartioon. Hän suojaa niitä, jotka palvelevat Herraa, ja pelastaa heidät. Ps.34:8. Nyt hän on siis ”Korkeimman suojassa” ja hän saa maistaa Herran hyvyyttä ja olla pitkästä aikaa onnellinen (jae 9). Sisäisen parantumisen lisäksi tämän ihmisen tilanne kohenee myös ulkonaisesti: Mitään ei puutu niiltä, jotka häntä pelkäävät. Ps.34:10.

Psalmi alkaa ylistyksellä ja kehotuksella kiittämään Herraa. Kyse on Daavidin psalmista. Myös suuri kuningas Daavid joutui elämässään kokemaan monenlaista ahdinkoa ja myös synninhätää. Tämä psalmi viittaa syvään nöyryytykseen, jonka hän koki filistealaisten käsissä, kun hänen oli pakko näytellä mielipuolta. Daavidinkin täytyi nöyrtyä, mutta Jumalan apu ilmestyi hänelle sitä runsaampana. Tällä tavalla psalmit opettavat meille uskonelämän perusasioita ja ohjaavat elämän tielle silloin, kun kohtalo kolhii.

Niinpä uskallan rohkaista sinua, kanssakulkijani elämän tiellä: Jumala on uskollinen ja pitää huolta sinusta. Muista, että Herran enkeli on asettunut vartioon! Ja enemmänkin: sinut on kätketty Jeesuksen veren suojaan. Hän on sinulle kilpi ja suojamuuri, hän on kallio. Sinä et horju. Sinulta ei puutu mitään. Vaikka joutuisitkin kokemaan erilaisia nöyryytyksiä, sinun elämäsi on kaikesta huolimatta siunattu. Hän kulkee rinnallasi ja on sinua lähellä sinun elämäsi jokaisena päivänä. Sinä saat häneltä kestävyyttä ja sitkeyttä jatkaa kilvoittelua. Tie johtaa määränpäähän ja kerran olet voittajana perillä.

Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään! Ps.34:2.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Avuttomalle ja nöyryytetylle

Kirjoittanut : 15.2.2016 Kategoria/t: Rohkaisu