RSS

Päivittäiset arkistot: 11.9.2020

Monipuolinen ihmiskuva

Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 1.Moos.1:27.

Jumala loi ihmiselle kehon, mutta myös sielun. Hän antoi vaistot ja vietit, hän antoi kyvyn kokea tunteita, tehdä valintoja ja pyrkiä tavoitteisiin. Hän teki ihmisestä luovan olennon. Hän antoi aivot, joilla voimme miettiä asioita, analysoida, tehdä päätelmiä, luoda teorioita. Jumala loi myös ihmiselle minuuden ja tarpeen pohtia elämän tarkoitusta. Hän teki ihmisestä uskonnollisen olennon.

Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat, jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. Ap.t.17:26-27.

Ihmiskuva on siis monipuolinen jo heti alkajaisiksi, vaikka olen vasta viitannut muutamiin ihmisen ominaisuuksiin. Kun olen viime aikoina tutkinut vähän omaa DNA:tani, olen löytänyt taas uusia ulottuvuuksia omaan olemassaolooni, siihen kuka olen ja mistä tulen. Olen saanut selville asioita, joista en tiennyt aiemmin mitään. Edelleen oma historiani on suurelta osin hämärän peitossa – siis jos aikajänteeksi otetaan tuhannet vuodet – mutta jotakin uutta on myös hahmottunut. DNA nimittäin voi paljastaa tietoa isä- ja äitilinjoista ja sitä myöten myös geenien alkuperästä, kun niitä verrataan muinaishautojen vainajien geeniperimään. Tämä vain esimerkkinä siitä, miten rikas ja monipuolinen maailma avautuu, kun lähtökohta on tuo perimmäinen totuus: ”Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen”.

Uskovina ihmisinä meidän tulisi pyrkiä terveeseen uskoon. Olisi hyvä välttää kaikenlaisia kultteja ja uskonnollisia vääristymiä. Myös harhaoppien siivoamisesta voi tulla hengellisen elämän sairaus. Joskus vain ruokavaliomme yksipuolistuu. Joudumme jonkin kapean uskonkäsityksen vangeiksi. Olen juuri lukemassa Pauliina Rauhalan kirjaa Synninkantajat. Siinä kerrotaan mm. lestadiolaisten hoitokokouksista. Eräs urhea osallistuja päätti lähteä kävelemään ja mutisi mennessään: ”Tämä mittää Jumalan työtä oo, senku ihmisiä kiusaatte…”

Valitettavasti uskonnon varjolla on tehty paljon väkivaltaa, enimmäkseen henkistä. Olen itsekin saanut kokea aimo annoksen hengellistä väkivaltaa. Jos ei ole keppiä ollut tarjolla niin erilaista vapaaehtoistyön hyväksi käyttämistä ja taloudellista hyödyn tavoittelua. Valitettavasti sananjulistuksesta on tullut elinkeino, jonka kustantavat monet köyhät ihmiset. Tämäkin kuuluu yksipuoliseen ihmiskuvaan.

Olisi tärkeää löytää sellainen jumalakuva, joka pitää meidät uskossamme terveinä. Jos vain paukutetaan opillisia totuuksia ja vaaditaan tiettyjen sääntöjen noudattamista, ajaudutaan kylmään maailmaan. Olisi tarpeellista saada Suomeenkin sellainen uusi pastorisukupolvi, joka välittää ihmisten tunne-elämän tarpeista. Tällä tarkoitan sitä, että opin sijasta voitaisiin puhua enemmän tavoitteista, jotka innostavat ihmisiä. Pyhä Henki on tullut antamaan meille näkyä, sytyttämään meidät, rohkaisemaan elämässä eteenpäin. Hän osaa tehdä sen henkilökohtaisesti koskettavalla tavalla. Toisin sanoen armolahjojen tulisi toimia seurakunnassa. Kaiken tämän lisäksi pitäisi uskovia kannustaa löytämään omat lahjansa ja olemaan tekijöitä, parhaimmillaan luovia ihmisiä. Terve usko on toimivaa uskoa, ei vain uskon sisällön miettimistä.

Miten saamme tämän monipuolisen ihmiskuvan esiin? Miten voimme antaa hengellisen elämän monimuotoisuudelle tilaa?

En välttämättä pysty vastaamaan tähän vaikeaan kysymykseen, mutta olen ainakin heittänyt pallon ilmaan. Yritä ottaa koppi. Uskonnollinen ympäristö oli Jeesuksen aikaan täynnä fariseuksia ja lainoppineita. Tänä päivänä tilanne on hyvin samankaltainen.

Harjoita itseäsi oikeaan uskoon. Ruumiin harjoittamisesta on vain vähän hyötyä, mutta oikeasta uskosta on hyötyä kaikkeen, sillä siihen liittyy lupaus sekä nykyisestä että tulevasta elämästä. 1.Tim.4:7-8.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Monipuolinen ihmiskuva

Kirjoittanut : 11.9.2020 Kategoria/t: Rohkaisu