RSS

Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2021

Vaikeudet ovat pääomaa

Herra ohjaa ihmisen askelet, kukapa arvaa tiensä suunnan? Sananl.20:24.

Vanha käännös sanoo ”Mitäpä ymmärtäisi tiestänsä ihminen itse?” Jumalan johdatus on jotakin, missä tutustumme iloon, mutta myös ristiin, Jumalan tiellä kohtaamme sekä siunauksia että vaikeuksia. Jumalan tiellä emme itse päätä, millaisia vaiheita käymme läpi. Jumalan ihmisen on osattava varautua yllätyksiin ja säilyttää uskonsa, kun elämä kolhii.

Vaikeuksien tullen saatamme helposti masentua. Silloin on hyvä tietää, että juuri vastoinkäymiset ohjaavat meitä oikeaan suuntaan. Emme voi täyttää omaa kutsumustamme ilman Jumalan valmistamia koettelemuksia ja vastuksia. Vain niiden kautta voi uskomme kasvaa. Emme kasva hyvinä ja onnellisina aikoina, kasvamme hengellisesti vain pimeinä aikoina, vastoinkäymisten keskellä. Ne pakottavat meitä kasvamaan.

Elämän tuomat haasteet tuottavat sinun sisimmässäsi aina jotakin uutta. Sitä voidaan nimittää hengen pääomaksi, uskon kestävyydeksi, sisäisen ihmisen vahvuudeksi, koetuksen kestäväksi määrätietoisuudeksi, Kristuksen tuntemisen rikkaudeksi. Kun jokin ihmissuhde rikkoutuu, sinä saat oppia selviämään siitä. Kun joku tekee sinulle vääryyttä tai nöyryyttää sinua, sinä saat kaikesta uudenlaista sitkeyttä ja sisua. Sinä alat ymmärtää kaltoin kohdeltuja paremmin. Sinun myötätuntosi kasvaa, sinun laupeutesi alkaa herätä. Jos sinä itse epäonnistut tai pilaat jotakin ja omasta syystäsi koet menetyksiä, sinä viisastut. Sinun erehdyksesi, sinun vaikeutesi, sinun menetyksesi, sinun pimeät päiväsi – ne kaikki kuljettavat sinua eteenpäin uskossa, vahvistavat sinun sisäistä ihmistäsi, valmistavat sinua tuleviin koitoksiin, jotta sinusta tulisi valmis Jumalan antamiin tehtäviin.

Siitä, joka puhdistaa itsensä kaikesta tuollaisesta, tulee arvokkaaseen käyttöön sopiva astia, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen ja kaikkiin hyviin tarkoituksiin käyttökelpoinen. 2.Tim.2:21.

Kiitä siis, jos sinua siunataan. Jos sinua koetellaan, kiitä silloinkin. Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaan uskovat (Room.8:28).

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Vaikeudet ovat pääomaa

Kirjoittanut : 19.4.2021 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Uuden mahdollisuuden aika

Olen kuullut monta kertaa trendikkään kehotuksen ”Carpe Diem!” – tartu hetkeen. Mikäs siinä – elämässä tulee vastaan hetkiä, jolloin pitää toimia. Jokin aikaikkuna on auki vain hetken. Jos ei silloin toimi, ei saa uutta tilaisuutta.

Lapset elävät tässä hetkessä. Läsnäolo tässä ja nyt on tärkeä elämäntaito ja lapsille luontainen. Elämä opettaa sitten vähitellen myös odottamista, heti toimimisen sijasta vähän rauhallisempaa etenemistä. Elämä opettaa panemaan tämän hetken tarpeen sivuun ja hidastamaan vauhtia, miettimään ja harkitsemaan, lykkäämään toteutusta, suunnittelemaan asioita toteutettavaksi viiveellä. Elämä opettaa aikuistumista. Siinä on sekä hyvät että huonot puolensa.

Jeesus toi meille kadotukseen tuomituille syntisille uuden mahdollisuuden: hän antoi tilaisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä. Uudestisyntynyt ihminen on aivan kuin lapsi toisen kerran. Nyt Jumalan henki inspiroi ja johdattaa hyviin tekoihin. Saamme elää Hengen johdatuksessa ja toteuttaa Jumalan tahtoa sisäisen inspiraation mukaan. Se on myös tarttumista hetkeen, läsnäoloa tässä ja nyt, hengen virrassa kulkemista. Kykyä tehdä oikeita tekoja oikeaan aikaan.

Mutta uskoon tuleminen ei vielä takaa hurskasta elämää. Joudumme monenlaisiin koetuksiin, joissa punnitaan meidän kykymme elää uskon mukaan. Joudumme toistamiseen kasvun tielle, missä myös harkinta ja itsehillintä nousevat arvoonsa. Jos pääsemme kasvussamme eteenpäin, löydämme omat lahjamme ja armoituksemme ja sitä mukaa kutsumustyön Jumalan valtakunnassa. Opimme tekemään määrätietoisesti työtä jonkin tavoitteen hyväksi.

Vihollinen laittaa kapuloita rattaisiin ja syyttää entisen elämän virheistä. Se mitätöi kaiken uskon. Se joskus onnistuu masentamaan uskovan niin että tämä kokee epäonnistuneensa. Jokin paha asia voi nousta keskiöön. Mieli ja ajatukset keskittyvät koettuun epäonnistumiseen – ”pahaan virheeseen”. Masentunut uskova voi juuttua paikalleen. Hän ei uskalla ajatella tulevaisuuttaan valoisana ja onnellisena, sillä tuo musta pilvi pimentää häneltä koko taivaan.

Mutta elämä ei ole ohi ennen kuin se on ohi. Menneet virheet eivät hallitse tulevaisuutta. Väärät valinnat eivät voi mitätöidä sitä, mitä Jumalan Poika on luonut tulevaisuuttamme varten. Jeesus voi antaa uuden mahdollisuuden.

Sinäkin saat nostaa pääsi. Saat katsoa luottavaisesti eteenpäin. Menetit ehkä tilaisuutesi, et osannut tarttua hetkeen, armon lyhyt aikaikkuna umpeutui etkä saanut uutta tilaisuutta. Mutta Jumala on nähnyt kipuilusi ja haluaa nostaa sinut ylös kuopastasi.

Jumala on asettanut uuden määräpäivän, ”tämän päivän”. Hänhän on paljon myöhemmin Daavidin suulla lausunut edellä mainitut sanat: – Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne. Hepr.4:7.

Sinä saat uuden mahdollisuuden. Sinä saat toteuttaa kutsumuksesi. Sinun tilaisuutesi uudistetaan. Et ole lopullisesti epäonnistunut, et ole vielä laiminlyönyt mitään, mitään ei ole menetetty. Herra Jeesus ojentaa sinulle kätensä, nostaa sinut ylös masennuksestasi, valaa sinuun uskoa ja luottamusta, antaa Jumalan voiman tukea sinua. Ota siis vastaan Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rakkaus, sillä sinut on kutsuttu pyhien joukkoon rakentamaan hänen valtakuntaansa.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Uuden mahdollisuuden aika

Kirjoittanut : 17.4.2021 Kategoria/t: Profetia, Rohkaisu

 

Nöyryyden harjoitus

Tämän nähdessään Pietari alkoi puhua kansalle: ”Israelilaiset, miksi te tätä ihmettelette? Miksi te tuijotatte meitä, aivan kuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme saaneet tämän miehen kävelemään? … Jeesuksen nimi ja usko siihen antoi voimaa tälle miehelle, jonka te näette ja tunnette. Usko, jonka Jeesus antaa, on tehnyt tästä miehestä terveen, niin kuin te kaikki näette.” Ap.t.3:12,16.

Jumalan palvelijan tulee pysyä nöyränä. Pietari oli koulunsa käynyt ja tiesi, ettei hän pystyisi tekemään ihmeitä. Jeesus teki niitä. Hän välitti Jumalan voiman ja Pietaria tarvittiin vain välikappaleena. Pietari sai läheltä nähdä, kuinka Jumala parantaa ja kuinka hän jopa herättää kuolleita.

Niilo Ylivainio korosti aina, ettei hän kyennyt parantamaan ihmisiä – Pyhä Henki parantaa. Ehkä se olikin yksi hänen voitelunsa salaisuus – hän ei ottanut kunniaa itselleen.

Kerran kun pääsemme ylösnousemuselämään, saamme runsaasti omistaa Jumalan lahjoja – myös mainittuja voimatekojen lahjoja. Niinpä tarvitsemme valmistavan koulutuksen, jossa me opimme nöyryyttä. Koko elämän voi nähdä sellaisena nöyryyden harjoituksena. Tutustumme perin pohjin omaan heikkouteemme, kyvyttömyyteemme ja lahjattomuuteemme – aika ajoin saatamme huomata olevamme todella tyhmiä. Sen tietoisuuden tulisi painua syvälle sielumme sopukoihin. Meidän ei tule uskotella itsestämme mitään eikä elättää mitään illuusioita omasta voimastamme. (Vrt.Room.12:3). Kun olemme lastanneet itseemme nöyryyttä samalla tavalla kuin ennen vanhaan painolastia laivaan, ehkä sitten voimme saada olla Jumalan käytössä? Kuka tietää – mutta taivaassa, jossa meille annetaan uusi suunnitelma, uusi päämäärä, uudet haasteet, uudet taidot ja lahjat – vai uskooko joku iankaikkiseen lomailuun? – me tarvitsemme syvää ja kirkasta tietoisuutta siitä, että kunnia kuuluu yksin Jumalalle. Miten Raamattu sen ilmaiseekaan?

Ylistys ja kirkkaus, viisaus, kiitos, kunnia, valta ja voima meidän Jumalallemme aina ja ikuisesti! Aamen. Ilm.7:12.

Tämä olkoon rohkaisuksi jokaiselle, joka nyt, juuri tänään, käy nöyryyden koulua.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Nöyryyden harjoitus

Kirjoittanut : 15.4.2021 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Sydän täynnä onnea

Kun minä kutsuin, te ette vastanneet, kun minä puhuin, te ette kuunnelleet vaan teitte sitä, mikä on minun silmissäni väärää, ja aina valitsitte sen, mikä on vastoin minun tahtoani. Sen tähden Herra, minun Jumalani, sanoo näin: – Minun palvelijani saavat syödäkseen, mutta te näette nälkää, minun palvelijani saavat juodakseen, mutta te kärsitte janoa, minun palvelijani iloitsevat, mutta teidän osanne on häpeä, minun palvelijani riemuitsevat sydän täynnä onnea, mutta te huudatte sydän tuskaa tulvillaan ja valitatte mieli murtuneena. Jes.65:12-14.

Eipä kuulosta kauhean rohkaisevalta. Mutta juuri, koska sinä olet vastannut kutsuun ja kuunnellut, kun olen puhunut, sinä et joudu tuomion alaiseksi, vaan sinä perit siunauksen. Sinä olet tullut tunnetuksi Herran palvelijana ja sen vuoksi sinä erotut valtavirrasta. Niinpä sinä saat syödä Herran pöydästä, sinä et joudu näkemään nälkää etkä kärsimään janoa, vaan saat juoda elävien vetten lähteistä ja iloiten ammentaa raikasta vettä ja sammuttaa janosi. Sinä saat riemuita sydän täynnä onnea, sillä sinä olet uskollasi voittanut omaksesi elämän.

Katso, minä luon uuden taivaan ja uuden maan. Menneitä ei enää muistella, ne eivät nouse mieleen. Jes.65:17.

Sinä saat iloita kaikesta, mitä Jumala luo sinua ja perhettäsi varten. Sinä saat asua uudessa Jerusalemissa, riemuita yhdessä muiden pelastettujen kanssa ja kiittää Herraa alati. Hänen kaikenlainen hyvyytensä ympäröi sinua. Sinun ei tarvitse enää itkeä eikä valittaa ja sinun vesasi pysyvät luonasi ja heidät tunnetaan Herran siunaamana sukuna.

Sinä saat rukoilla ja Herra vastaa sinulle. Hänen vastauksensa ei viivy, vaan saat vastauksen jo ennen kuin ehdit lauseesi loppuun.

Kukaan ei tee pahaa, kukaan ei vahingoita ketään minun pyhällä vuorellani, sanoo Herra. Jes.65:25.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Sydän täynnä onnea

Kirjoittanut : 13.4.2021 Kategoria/t: Profetia, Rohkaisu, Siunaus

 

Laupeutta peliin

Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan. Matt.7:2.

Tuomitseminen on tyhmintä huvia, mitä ihmiset harrastavat. Syyllistyn kyllä siihen itsekin. Tuomitseminenhan osaa kätkeytyä arvosteluun, ilkeisiin vihjauksiin, uskonnolliseen hurskauteen, besserwisser-asenteeseen, epäluuloon ja muuhun, mikä ei välttämättä kuulosta tuomitsemiselta. Yritän ottaa esimerkkejä omasta elämästäni tai muuten vaan läheltä nähdystä elämänmenosta.

Lukiolaisena harrastin valokuvausta ja valokuvien itse kehittämistä. Ostin filmin kehitysromppeet ja suurennuskoneen. Paikallinen valokuvausliike tuli tutuksi ja sitä hoitanut yrittäjä myös. Olin jo aika kokenut kehittäjä, kun tarjouduin kehittämään myös erään sukulaiseni kinofilmin. Siinä oli kuvia hänen pienistä lapsistaan. Olin aika järkyttynyt, kun filmi jäi kehityksen jälkeen vaaleaksi ja kuvat tuskin erottuivat. Syytä etsittäessä todettiin, että kehitinlitku oli ollut vanhaa jo ostaessa. Myöhemmin kuulimme, että kyseinen yrittäjä, joka oli ilmeisesti myynyt tahallaan vanhaksi käyneitä materiaaleja, oli tehnyt konkurssin ja sen lisäksi itsemurhan. Mutta ensi alkuun minä sain syyt päälleni.

Toinen tapaus liittyy myös teknisiin asioihin. Pidimme taidenäyttelyä porukalla ja minä tein sille nettisivut. Jotkin kuvat tulivat liian vaaleita – sama ongelma palasi tavallaan vaivaamaan uudestaan – ja minä sain taas syyt päälleni. Lopulta paljastui, että minun tietokoneeni näyttö oli valovoimaltaan vain noin 80% muiden näytöistä, joten olin lisännyt valoa joihinkin ’pimeisiin’ kuviin. Nämä kuvat näyttivät sitten liian valoisilta muiden koneissa. Joku oli kirjoittanut esitteeseen, että tauluni olivat ’maalaluksia’. Sain siis suorat (jopa julkiset) pyyhkeet asiasta, vaikka syy oli tekninen. Enhän olisi voinut lähteä satojen kilometrien päähän tarkistamaan, miltä kuvat näyttävät muiden koneissa. Näin helposti voimme saada tuomion asiasta, joka on syntynyt vahingossa ja tahattomasti.

Eräs nuorimies epäonnistui opinnoissaan ja kun opiskelu ei sujunut, hän alkoi käyttää alkoholia. Liika juominen taas kostautui siten, että tyttöystävä jätti. Syöksykierre paheni ajan kanssa, hän syrjäytyi ja lopulta päätyi itsemurhaan, kun syytti itseään kaikista elämänsä virheistä.

Jotkut ihmiset ovat vainoharhaisia. He sairastavat sellaista taipumusta, että he kokevat muiden tekevän heille tahallaan jäynää, vaikka mitään tahallista ei olisi tapahtunut. Kuinka siunattua olisikaan parantua kaikesta vainoharhaisuudesta! Emme jakelisi tuomioita syyttömille. Jos jonkin liiketoimet eivät kannata, voisimmeko ymmärtää hänen ahdinkoaan? Koronan takia on Suomessa nyt monia yrittäjiä, jotka painivat konkurssiuhan alla. Jos joku ei jaksa opiskella, voisimmeko osoittaa sen verran hänelle laupeutta, että emme ajaisi häntä epätoivoon? Jos joku ei pysty olemaan töissä, syystä tai toisesta, auttaisiko käydä moittimassa ja tuomitsemassa?

Tähän tuomitsemisen välttämiseen liittyy vahva rohkaisu: kun olet armollinen muille, sinuakin kohdellaan armollisesti. Loppujen lopuksi on niin, että saamme omista laiminlyönneistämme, vääristä ja pahoista teoistamme yhtä armollisen tai armottoman tuomion kuin olemme toisille antaneet. Kristukseen turvautuminen voi auttaa paljonkin, mutta silloinhan armon tulee kulkea molempiin suuntiin (Matt.6:14-15).

Näin sanoo Herra Sebaot: – Tuomitkaa oikein, osoittakaa toinen toisellenne hyvyyttä ja laupeutta. Sak.7:9.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Laupeutta peliin

Kirjoittanut : 11.4.2021 Kategoria/t: Rohkaisu