RSS

Aihearkisto: Rohkaisu

Laidat ryskyen

Minä julistan Herran nimeä. Ylistäkää Jumalamme kunniaa! Hän on turvamme, kalliomme, teoissaan täydellinen. Kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Hän on uskollinen Jumala, ei hän vääryyttä tee. Hän on vanhurskas, tuomioissaan oikea. 5.Moos.32:4-5.

Olen viime päivinä kuulostellut menestysteologian koukeroita ja yrittänyt samalla kuulla myös, mitä vastapuoli sanoo. Siitä oikeastaan syntyi otsikko tälle postaukselle, sillä niin kummallisia väitteitä tulee vastaan ja niin päin terveen opin laitoja ryskätään, ettei mitään järkeä. Jeesus Kristus kaikessa kirkkaudessaan jää näiden laitataklaajien runnomaksi mennen tullen.

Pahinta menestysteologiassa on Kristuksen halventaminen niin kuin hänen ristin työnsä olisi jokin heikkouden osoitus, peräti hengellinen kuolema. Hengellisesti risti on kaiken huipentuma, kaiken hengen elämän ydintä. Kristuksen persoonan kirkkaus tulee ilmi juuri ristin kautta, eihän mitään ylösnousemusta voinut olla ennen ristin kuolemaa. Risti on kaiken tosi elämän perustus. Eikä se ole mikään muisto, jonka voi unohtaa ja syventyä vain nauttimaan ristin työn hedelmistä. Risti kuuluu ihmisenä olemisen ja uskon peruselementteihin pysyvästi.

Niinpä menestysteologit ovat pahasti hakoteillä siinä teologiassaan, joka on heidän ajattelunsa ydintä. Ristin salaisuuden tilalla he alkavat palvoa ulkonaista loistoa, tavoitella rahaa ja maallista kunniaa, etsiä näkyvää menestystä sisäisen kustannuksella. Ajattele, että he käyttäytyvät kuin morsian, jonka sulhanen on pelastanut hengenvaarasta, mutta joka tuskin muistaa tämän sankaritekoa halutessaan vain uusia vaatteita ja koruja.

Lapsellista! Mutta yhtä lapsekasta on vastapuolen into kumota uskon sanan merkitys ja heittää lapsi pesuveden mukana menemään. Ei uskon sana, kun se oikeassa tilanteessa ja oikeaan aikaan lausutaan ’niin kuin on kirjoitettu’, ole mitään taikauskoa. Uskon sanalla tarkoitan uskon sanaa, en mitään uskon suuntausta. Ja aivan turha on mitätöidä myöskään mielikuvaharjoituksen käyttämistä hengellisenä harjoitteena. Aivoja voi käyttää monella tavalla uskon tukemiseen, vaikka usko sinänsä ei ole aivojen tuote – toimiva usko, joka tuottaa yliluonnollisia ilmiöitä, ei perustu luonnollisen järjen käyttöön. Usko syntyy hengen avulla, kun Pyhä Henki tarjoaa totuuden meille Kristuksen sanan muodossa ja auttaa meitä sanan kuulemiseen ja ymmärtämiseen. Hengellinen ymmärrys on tietoisuuden eri ulottuvuus aivan kuin kaikkeinpyhin on temppelissä eri huone.

Laidat siis ryskyy myös niiden toimesta, jotka vastustavat menestysteologiaa. Tässä vain pintaraapaisu, mutta minusta on vähän kyseenalaista syventyä koko aihepiiriin kauhean perusteellisesti, sillä jos otan yhteen tuttiritareiden kanssa, osoitan vain painivani samassa sarjassa kuin hekin. Eikä kannata lähteä mutapainiinkaan, jos haluaa pitää paitansa puhtaana.

On viisasta nousta kinastelun yläpuolelle ja sietää erilaisia korostuksia. Jos joskus tulee vastaan vähän menestysteologisia sävyjä, mitä se haittaa, jos julistus kuitenkin pohjaa sanaan. Jos taas jokin uskon kohta menee pesuveden mukana, kun niin ultrapuhtaaseen uskoon ponnistetaan, niin väliäkö sillä, voinhan noudattaa Paavalin ohjetta:

Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. 1.Tess.5:21.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Laidat ryskyen

Kirjoittanut : 17.5.2022 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Sovituksen todellisuus

Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta, mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen. Room.3:25-26.

Katselin nopealla seulonnalla Raamatun sisältöä. Menetelmänä käytin yksinkertaista sanahakua (huomioiden suomen kielen taivutusmuodot). Sana ”lunastus” esiintyy noin 12 prosentissa Raamatun kirjoista. Vastaava esiintyvyys on sanalle ”sovitus” noin 20% ja sanalle ”pelastus” noin 66%. Karkeasti voidaan päätellä, että Raamattu sisältää muutakin asiaa kuin näitä evankelistan sanavarastoon kuuluvia käsitteitä. On luonnollista, että evankelinen usko korostaa Kristuksen pelastustyön merkitystä. Samaan hengenvetoon voisi sanoa, että uskoville annetun opetuksen tulisi olla monipuolisempaa. Jos väitetään, kuten olen kuullut omin korvin, että mikäli sananjulistaja ei ota esille sovituksen sanomaa, hän on kelvoton julistaja – silloin vedetään ehkä vähän mutkat suoriksi. En haluaisi ainakaan itse kaventaa Raamatun sanomaa liian kapeaksi enkä ainakaan ruoskia ihmisiä parannukseen vain siksi, että sovitus on niin keskeistä.

Sovitus, jonka Jeesus sai aikaan, antaa meille mahdollisuuden saada syntimme anteeksi. Tätäkään ei pidä liiaksi kaventaa, koska syntiäkin on niin monenlaista. On yleistä ja omakohtaista, on vakavaa ja vähemmän vakavaa, on tahallista ja tahatonta. On tuskin olemassa tekoa, jota ei saisi anteeksi, mutta jotkin teot hipovat rajaa. Tuskin on viisasta alkaa kolkutella rajoja. Entä anteeksiantaminen? Ehdoitta vai parannuksen ehdolla?

Yleisesti ajatellaan, että pitäisi voida aina antaa anteeksi kaikki ne vääryydet ja loukkaukset, joita joudumme kestämään. Mutta pitäisikö voida antaa anteeksi ilman anteeksipyyntöä? Ilman parannusta?

Jokainen voi kohdaltaan miettiä tätä, mutta itse olen sitä mieltä, että sovitus ei automaattisesti astu voimaan, vaan ihminen joko ottaa anteeksiannon vastaan tai ei ota. Yleisellä tasolla sovituksen todellisuudessa elämistä sanotaan uskoksi. Sen Paavali ilmaisi selkeästi tämän tutkistelun johtoajatuksessa: hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. 

Emmehän halua, että Jeesuksen kalliilla verellä ostettu sovitus jää meidän kohdallamme turhaksi? Emme tietenkään halua hukata näin arvokasta lahjaa, vaan tartumme siihen kaksin käsin. Sitä samaa asennetta rukoilemme sille ihmiselle, joka on loukannut meitä.

Kuinka sitten me voisimme välttää rangaistuksen, jos emme pidä arvossa sitä suurta pelastusta, jota itse Herra ensimmäisenä julisti? Hepr.2:3.

Vaikka evankelistan maailma on vähän kapea, jokaisella evankelistalla on Jumalan antama kutsumus julistaa sovitusta Jeesuksen veressä ja vetää syntisiä pelastukseen. Voimme kunnioittaa sitä työtä ja keskittyä sitten omaan kutsumukseemme, mikä se onkin. Kutsumuksemme voi olla hyvinkin erilainen kuin evankelistalla, mutta jos kutsumme on aito, emme murenna Kristuksen seurakunnan evankelista pohjaa. Seurakunta on uudestisyntyneiden yhteisö, joka lepää Kristus-kalliolla. Seurakunta on kaikessa moninaisuudessaan sovituksen tulosta, verellä lunastettuja ihmisiä, jotka ovat pelastuneet Kristuksen ristin työn ansiosta.

Vyöttäytykää siis, olkaa raittiit. Pitäkää ajatuksenne kirkkaina ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille annetaan Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä. 1.Piet.1:13.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Sovituksen todellisuus

Kirjoittanut : 15.5.2022 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Häiritsevät tekijät

Makedoniaan tultuamme emme saaneet hetkenkään rauhaa. Meitä ahdistivat kaikenlaiset vaikeudet, ulkoapäin taistelut, sisältäpäin pelot. 2.Kor.7:5.

Sielunvihollisella on arsenaali aseita, joilla se yrittää tuhota keskittymisemme. Se saa huomiomme herpaantumaan ja mielemme askartelemaan sivuasioissa. Se saa meidät käyttämään voimavaramme johonkin muuhun kuin Jumalan tahdon tekemiseen. Se yllyttää meidät väittelyihin, puolusteluihin, kostohankkeisiin, valheiden oikaisuun, kiistoihin ja kamppailuihin – mihin kaikkeen se sotkeekaan meidät! Sitten kun olemme tarpeeksi keskittyneet vääriin asioihin, vetäydymme omiin oloihimme nuolemaan haavojamme. Keksimme itsellemme erilaista viihdettä, jonka jälkeen menetämme keskittymisen oikeisiin asioihin kokonaan.

On tärkeää tiedostaa, mikä on minun kohdallani Jumalan tahto, mihin minun pitäisi pyrkiä ja mitkä asiat minun pitäisi työntää sivuun, jotta en menetä keskittymistäni oikeisiin asioihin. Jos en tiedä omaa kutsumustani, harhaannun helposti käyttämään aikani ja voimani turhuuksiin.

Jos sinulla on kutsu julistaa sanaa, sinulla on monia tapoja herpaantua. Unohdat lukea Raamattua, laiminlyöt rukousta. Katselet liikaa teeveetä. Olet liian sosiaalinen ja käytät aikasi ihmisten kanssa seurusteluun. Haluat rentoutua ja käydä matkoilla. Keksit itsellesi aikaa vieviä harrastuksia.

On monia elämäntapaan liittyviä tekijöitä, jotka hajottavat huomion. Sitten siihen soppaan Paholainen heittää niitä kuohuttavia ristiriitoja, jotka ajavat ihmisiä toistensa kimppuun. Pitää vähintäänkin väitellä jostakin opinkohdasta.

…ja sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia. Ef.6:15.

Rauhan kengät – siinäpä vaikeat jalkineet puettavaksi! Saisipa pitää tavalliset tennarit tai sandaalit jalassa tai juoksennella paljain jaloin. Levottomat jalat kun pyrkivät viemään sinne tänne. Ei hetken rauhaa, kun pitää taas lähteä liikkeelle, tavata ystäviä, osallistua seurakunnan rientoihin, sekaantua kaikkien asioihin – hehän kaipaavat kipeästi neuvojani. Jumalan asialla ei jouda istumaan paikallaan. Niin, ei Paavali turhaan kehota:

Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa. 1.Tess.5:23.  Itse rauhan Herra suokoon teille rauhan, aina ja kaikin tavoin. Herra olkoon teidän kaikkien kanssa. 2.Tess.3:16.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Häiritsevät tekijät

Kirjoittanut : 13.5.2022 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Näkyvä ja näkymätön

Samalla tavoin kuin meillä on fyysiset silmät, meillä on hengelliset silmät. Fyysisten korvien vastinparina meillä on hengelliset korvat. Entä hengellinen nenä – aistiiko se tuoksuja? Voisin jopa puhua hengellisestä tuntoaistista.

Ongelmana usein on, että aistimme ovat turtuneet. Ne eivät toimi. Hengelliset silmät ovat sokeat, korvat lukossa ja tuntoaisti turtunut. Olemme kuin kissanpoikia tai koiranpentuja. Imemme maitoa ja vikisemme, mutta silmämme kehittyvät hitaasti. Sitten kun ne aukeavat, olemmekin jo pimeässä koirankopissa tai peiton alla.

Sama peite pysyy edelleenkin paikoillaan, kun he lukevat vanhan liiton kirjoituksia, sillä vasta Kristus sen poistaa. 2.Kor.3:14.

Oletko sinä alkanut nähdä ja kuulla, mitä Jumalan Henki sinulle valaisee tai puhuu? Hyvä, jos jotakin häämöttää, sillä hengelliset aistit kehittyvät hitaasti. Kun luemme sanaa ja opettelemme seuraamaan Hengen johdatusta, saatamme aika ajoin nähdä väläyksittäin jotakin. Ja joskus sentään kuulemmekin Hengen puhetta. Ehkä nenämme sentään aistii erilaisia tuoksuja? Jokin kuulemamme asia tekee meidät levottomaksi, toinen rauhoittaa.

Pyhän Hengen kaste antaa meille lisää erottelukykyä. Alamme nähdä tarkemmin, kuulla paremmin, saatamme jopa erottaa eri henget toisistaan (1.Kor.12:10). Tarvitsemme kuitenkin hengellisten aistien jatkuvaa harjaantumista. Peitevaate silmillä ei ole hyvä lähtökohta näköaistimme kehitykselle. Korvatulpat eivät kehitä kuuloamme herkemmäksi.

Jumalan henki voi toimia sokean oppaana ja viittojana kuurolle. Muistamme, kuinka Gideon eli pelon vallassa ja piti itseään vähäpätöisenä ihmisenä, mutta Jumala kutsui häntä ”urheaksi soturiksi” (Tuom.6:12). Aabrahamilla ei ollut lapsia, kun Jumala kutsui häntä ”kansakuntien isäksi” (1.Moos.17:5). Daavid sai kuulla olevansa tuleva kuningas, vaikka oli vielä pelkkä paimenpoika. Maria sai kuulla synnyttävänsä pojan, vaikka oli vielä neitsyt.

Jumala näkee jotakin, mitä emme näe luonnollisin silmin. Hän puhuu ajatuksia, joita ei ole pälkähtänyt päähämme ennestään. Hän näkee jotakin näkyvälle todellisuudelle vastakkaista. Usko on varsin usein harppaus, jolla irrottaudutaan totutusta. Uskon näky tai hengen antama ilmestys voi kestää vain tuokion, mutta Jumalalta saatuna se on ydinlataus. Siinä on voimaa, joka muuttaa meitä, vahvistaa ja nostaa. Siihen lataukseen on varattuna ihmeitä tekevää voimaa – ylösnousseen Jumalan Pojan elämää.

Ei Jumalan ilmoituksen mitätöimiseen paljon tarvita. Helppoa on lytätä yliluonnollisten näkyjen lupaukset ja vetää ihminen maan pinnalle. Siihen tarvitaan vain epäuskon raskaat punnukset ja todellisuuden rautaiset kahleet. Niitä saa sokeilta ja kuuroilta, joskus uskon ystäviltä, jotka elävät peitevaate silmillä, tai rakkailta uskon veljiltä, jotka ovat käyttäneet liikaa aivopesupulveria.

Elämme kahden maailman rajalla. Toisaalta olemme osa tätä maailmaa, näkyvää ympäristöämme, toisaalta olemme taivaan kansalaisia, joita Jumalan henki kasvattaa uskon ihmisiksi. Hengellisiä aistejamme ei ole järkevää turruttaa, pelata pelistä pois, vaan harjaannuttaa. Luonnollisille aisteillemme voimme laittaa sordiinon ja rajoittaa elokuvien ja tv-sarjojen katselua, sellaisen musiikin kuuntelua, joka ei rakenna hengellistä elämää jne. Molemmat aistityypit eivät ehkä kehity yhdessä – luonnolliset ja hengelliset – joten keskitytään siis hengellisiin.

Jos siis teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella. Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä. Kol.3:1-2.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Näkyvä ja näkymätön

Kirjoittanut : 11.5.2022 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Jumalan tuli sisimmässäsi

Päivästä päivään minä olen naurun aiheena, kaikki pilkkaavat minua. Aina kun avaan suuni, minun täytyy huutaa, minun täytyy kuuluttaa väkivaltaa ja sortoa! Herran sana tuo minulle pilkkaa ja herjaa joka päivä. Jer.20:7-8.

Jeremialle profeetan tehtävä oli raskas kutsumus. Hän joutui välillä jalkapuuhun, välillä kaivoon. Häntä pidettiin nälässä ja kohdeltiin kaltoin. Jeremialle tuli hetkiä, kun hän ei oikein kestänyt kaikkea tätä. Hän mietti, voisiko hän vetäytyä pois profeetan tehtävästä.

Mutta kun sanoin: ”Enää en halua ajatella häntä enkä puhua hänen nimissään”, tuntui kuin sisimmässäni olisi palanut liekehtivä tuli ja luuni olisivat hehkuneet. Viimeiseen saakka minä yritin tätä kestää, mutta enää en jaksa. Jer.20:9.

Sinäkin olet joutunut kokemaan pettymyksiä, kun sinun kutsumustasi ei ole otettu vakavasti. Sinua on väheksytty, jopa naureskeltu. Uskon ystävät ja seurakunta ovat torjuneet sinun näkysi. Sinäkin olet Jeremian tavoin miettinyt, josko voisit laittaa sivuun nuo tavoitteesi, joille ei löydy tilausta. Et ole saanut raivatuksi itsellesi mitään peltotilkkua, jota viljellä. Mitään kunnollista ovea ei ole auennut eteesi, että voisit ryhtyä työhön. Koskaan et ole kuullut rohkaisevaa sanaa, et saanut kannustusta. Sinun intosi hiipuu, kun joka puolelta saat kylmää vettä niskaan.

Mutta sydämesi tuhkan alla on hehkuva hiillos. Jumalan henki kehottaa: Kohenna hiillosta, puhalla se liekkiin: Siksi muistutan sinua, että puhaltaisit täyteen liekkiin Jumalan armolahjan, jonka sait silloin kun minä panin käteni sinun päällesi. 2.Tim.1:6.

Ei se tuli, jonka Jumala on sytyttänyt, sammu noin vain ihmisten toimesta. Elia pyysi monta ruukullista vettä alttarinsa kastelemiseen, mutta ei ihmisten kaatama vesi sammuttanut Jumalan tulta.

Silloin Herran tuli iski alas. Se söi polttouhrin ja puut sekä alttarin kivet ja mullan ja nuoli ojasta veden. 1.Kun.18:38.

Luota sinäkin siihen, että Jumalan tuli sinun sydämesi alttarilla palaa sammumatta. Sinun näkysi odottaa aikaansa ja sinä saat vielä nähdä, kuinka Jumala ilmestyy. Sinä saat Jeremian tavalla uskoa:

Mutta Herra on kanssani kuin väkevä sankari, vihamieheni kaatuvat eivätkä voi minulle mitään. Heidän aikeensa epäonnistuvat, niin tyhmiä ne ovat, eikä sitä koskaan unohdeta, alinomaa he saavat kantaa häpeäänsä. Jer.20:11.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Jumalan tuli sisimmässäsi

Kirjoittanut : 9.5.2022 Kategoria/t: Profetia, Rohkaisu