RSS

Elämää disson kanssa

Disso – mikä se on? Se on lyhenne sanasta dissosiaatiohäiriö. Kuulin ensi kerran elämässäni tämän sanan joskus 90-luvulla. Olin sivuhenkilönä mukana eräässä ryhmässä, jossa keskusteltiin psyykkisistä sairauksista. Kuvailin lyhyesti kokemiani poissaolon hetkiä, jolloin eräs terapeutti sanoi epäilevänsä, että minulla on dissosiaatiohäiriö.

Aloin itse ottaa selvää, mistä häiriössä on kysymys, ja pitkien, jopa vuosien, selvittelyjen tuloksena pääsin jossain määrin jyvälle, mistä puhuttiin. Ja todellakin: minulla on aika selkeäpiirteinen dissosiaatiohäiriö. Tähän traumatyyppiseen henkiseen vammaan, joka syntyy vauvaiällä ja varhaislapsuudessa, liittyy monia yksilöllisiä piirteitä, jotka saattavat kuulua taudinkuvaan tai jäädä siitä pois. Esimerkiksi monia vaivaavat erilaiset sivupersoonat, ikäänkuin erilaiset roolit, joita vaihdetaan – minulla ei sellaista esiinny. Minulla on kaksi roolia kylläkin: ns.normaali ihminen, jota näyttelen ja joka toimii ulkonaisena roolina, ja sisäinen tunneihminen, joka huolellisesti piiloutuu koko ajan.

Käyttäytymismallin voi hyvin kuvitella syntyvän tilanteessa, jossa lapsen äiti on tunnekylmä henkilö, joka ei koskaan näytä lapselle kiintymystään eikä yleensäkään mitään lämpimiä tunteitaan, mutta tiuskii ja raivostuu helposti. Trauma syntyy viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi saa toistuvasti piiskaa jostakin mitättömästä syystä, jota lapsi ei osaa ennakoida.

Aikuisessa elämässä dissosiaatiohäiriö sekoittaa kaikkia tunne-elämän asioita. Kiintymyssuhteet ovat mahdottomia. Seurustelu ei onnistu, sillä disso henkilö ei usko, että kukaan rakastaisi häntä koskaan – eihän oma äitikään rakastanut. Ihastuessaan disso henkilö näkee ihastuksensa kohteen enkelinä ja itsensä sammakkona. Mitään romanttisia aloitteita ei siis synny. Jos jokin romanssi alkaisi – toisinaan alkoholi auttaa hetkellisesti – niin suhde lopahtaisi heti ensimmäisenä selvänä päivänä. Itse en koskaan pystynyt seurustelemaan, jos olin rakastunut. Jos en ollut rakastunut, saatoin leikkiä romanttista suhdetta. En ihmettele, jos joku luuli minun olevan homo. Annan heille anteeksi, vaikka poikkeavuuteni ei ole lainkaan seksuaalinen. Menin sittemmin naimisiin ystäväni kanssa. Vaimoni on osannut minua hoivata. Suhteemme on ollut tervehdyttävä ja romantiikkaakin on ollut.

Raamatussa kerrotaan näkemykseni mukaan dissosiaatiohäiriöstä kärsivästä ihmisestä näin: Siellä oli nainen, jota kahdeksantoista vuotta oli vaivannut sairauden henki. Hänen selkänsä oli pahasti köyryssä, eikä hän kyennyt suoristamaan itseään. Luuk.13:11. Minullakin on skolioosi. Se on ikäänkuin sisäisen trauman ulkonainen ilmentymä. En tiedä, onko se tavallinen seurausilmiö, mutta uskon, että monien alkoholismi on seurausta sielun pohjalla vaikuttavasta dissosiaatiohäiriöstä. Minä pääsin kyllä viinapirusta eroon uskoon tultuani.

Haluan rohkaista sinua, jos sinulla on dissosiaatiohäiriö tai muu vastaava sielun trauma. Usko on paras lääke. Dissolle on parhainta terapiaa saada kokea, että joku sittenkin rakastaa – Jumala rakastaa. Jeesus on täynnä armoa ja rakkautta ja hänen sylinsä on auki jokaiselle. Dissokin saa sen kokea. Rakkauden kokemus ja armon vastaanottaminen on jo sinänsä dissolle henkilölle ihme. Pyhän Hengen kaste on valtavan terapeuttinen kokemus. Minäkin aloitan jokaisen päiväni sanomalla mielessäni näin: ”Kiitos Jeesus, että olet kärsinyt, kuollut ja ylösnoussut minunkin puolestani!” Siitä on hyvä aloittaa päivän rukoukset.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Elämää disson kanssa

Kirjoittanut : 27.10.2020 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Pitopöydässä

Ennen vanhaan maalla pidettiin erilaisia kyläjuhlia enemmän kuin nykyään. Isoihin maatalojen pirtteihin kokoontui miltei koko kylän väki. Koska ihmiset eivät mahtuneet sisälle kerralla, pirtissä oli seisova pöytä ja sieltä sai noutaa herkut vaikka ulos. Juhlan syy saattoi olla ripillepääsy tai kihlajaiset, ehkä häät. Myöhemmin kuvaan tulivat ylioppilasjuhlat. Maalaistalon sali saattoi olla sadan neliön huone, joten väkeä mahtui sisällekin paljon.

Minunkin lapsuudenkodissani pidettiin vastaavia juhlia. Joskus sattui kommelluksia. Eräs mökkiläinen, vanha ukko, oli ottamassa jälkiruokaa ja hänelle suositeltiin hedelmäkiisseliä. Ukko ei välittänyt siitä ensin, mutta sanoi sitten: ”No, jos minä häntä maistan!” Hän otti kauhalla kiisseliä suuhunsa ja laittoi kauhan saman tien takaisin kulhoon. Emännille tuli kiire vaihtaa kauha. Tai joku vieras kuulutti: ”Eihän täällä ole leipääkään!” – Hän istui kuitenkin ihan leipäkorin vieressä.

Raamattu kertoo meille pidoista, jotka kuningas järjesti poikansa häitä varten. Hän kutsui sinne vieraat nimeltä mainiten, mutta monet estelivät eivätkä saapuneet paikalle.

Sitten kuningas sanoi palvelijoilleen: ’Kaikki on valmiina hääjuhlaa varten, mutta kutsutut eivät olleet juhlan arvoisia. Menkää nyt teille ja toreille ja kutsukaa häihin keitä vain tapaatte.’ Matt.22:8-9.

Jumalan kutsu tulla sisälle Jumalan valtakuntaan on edelleen voimassa. Meitä odottavat notkuvat pöydät täynnä kaikenlaisia herkkuja. Jumalan evankeliumin ilo, vanhurskaus uskon kautta, sovitus Kristuksen ristinkuoleman perusteella, sydämen rauha, tyytyväisyys ja kiitollisuus, varjelus pahan voimilta, Pyhän Hengen täyteys jne. Ne ovat kaikki käden ulottuvilla, vapaasti saatavilla, jos vain haluamme tosissamme niitä tavoitella.

Nyt kun olemme kärsineet koronaviruksen aiheuttamasta epidemiasta, emme ole aina voineet vanhaan tapaan kokoontua yhteen ja nauttia vanhanaikaisista pidoista. Mutta pidot ovat silti mahdollisia ja niitä voi hyödyntää vaikka netin kautta. Voi myös lukea Raamattua tai katsoa kristillistä ohjelmaa televisiosta. Ikivanha tapa kommunikoida Jumalan kanssa rukouksen kautta on edelleen mahdollinen.

Kuulkaa, kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa viljaa ilmaiseksi, syökää, ottakaa maksutta viiniä ja maitoa! …Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvin, te saatte nauttia parhaista herkuista. Jes.55:1,2.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Pitopöydässä

Kirjoittanut : 25.10.2020 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Värikäs elämä

Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. Joh.10:10.

Elämä Jumalan yhteydessä on rikasta, monipuolista elämää, johon sisältyy erilaisia käänteitä, nousuja ja laskuja, innostusta ja masennusta, iloisia yllätyksiä ja odottamattomia pettymyksiä. Kohdatessamme uusia vastoinkäymisiä on avuksi, jos voimme kaivaa esiin muistoistamme niitä voittoja, joita olemme Jumalan avulla elämässämme kokeneet. Kun Daavid kävi Goljatia vastaan, hän muisteli, kuinka hän oli kaatanut kimppuunsa hyökänneitä petoja. Daavid mietti tähän tapaan:

Minä olen tappanut sekä leijonan että karhun. Tuon ympärileikkaamattoman filistealaisen käy samoin, koska hän on pilkannut elävän Jumalan taistelurivejä. 1.Sam.17:36.

Niinpä meidänkin on hyvä pitää tarkoin mielessämme Jumalan hyvyys, hänen armonsa osoitukset, ihmeet joita olemme kokeneet. Kun Jeesuksen Kristuksen pelastava armo on kuin kehyksenä kaikille elämämme päiville, emme horju, kun eteemme tulee vaikeuksia.

Näitä ajatuksia nousi mieleeni, kun katselin vanhoja valokuvia. Nehän ovat kaikki mustavalkoisia, mutta onneksi suuri osa niistä on valmiiksi digitoituja, joten niitä voi katsella tietokoneella. Digitaalisesta muodosta on ainakin hyötyä, jos aikoo värittää niitä jollakin ohjelmalla. Niinpä menneet päivät voivat näyttää jotenkin kiehtovilta, kun niihin saa värit. Oma koulukuva on aivan hämmästyttävä, kun ohjelma jostain syystä osaa värittämisen lähes täydellisesti. Veljeni ripillepääsyä juhlittiin silloin, kun minä vasta otin ensimmäisiä askeleitani. Onpa ruoho vihreää, onpa miehillä komeat puvut, onpa koko kuva kuin eilen otettu – kaikki ovat siinä nuorentuneet yhtäkkiä 70 vuotta!

Sellaista varmaan on taivaassa. Kaikki läheiset ovat elossa, kaikki ovat nuoria ja vetreitä, ilo vallitsee. Joulua juhlitaan harmonin soitolla, viulun säestyksellä, ja minä katson silmä kovana, kuinka siskoni säestää joululaulua. Olen siinä ehkä kaksi ja puolivuotias.

Niin, elämä on ollut värikäs retki ja vielä jännittävämmältä se tuntuu, kun sen voi nähdä väritettyjen kuvien kautta. Nostalgiasta voi tässä yhteydessä olla apuakin: elämä näyttää auvoiselta, lapset herttaisilta, nuoret komeilta – venevalkamakin on siinä kuin todellinen kesän tuulahdus lokkeineen, tuulenvireineen, pumpulipilvineen. Kiitollinen mieli valtaa ajatukset. Tunteet jotka nousevat muistojen kera pintaan, ovat enimmäkseen täynnä tyytyväisyyttä. Kohta ehkä tämä muistojen kirja suljetaan, mutta sen voi ainakin tehdä hyvillä mielin, Jumalalle kiitollisena. Osan siitä haluan ottaa taivaaseen mukaan, ehkä voinkin, kuka tietää.

Valitettavasti yksityisyys estää minua jakamasta sukulaisteni kuvia. Mutta suosittelen, että teet saman omien kuviesi kanssa. Netistä löytyy ohjelmia, joilla digitoituja mustavalkoisia kuvia voi värittää.

Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia. Kol.3:15.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Värikäs elämä

Kirjoittanut : 23.10.2020 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Jotain vielä parempaa

Jumalalla oli näet meitä varten varattuna vielä parempaa, eivätkä he siksi voineet päästä täydellisyyteen ilman meitä. Hepr.11:40.

Vanhan liiton pyhät eivät saaneet kuulla evankeliumia Kristuksesta, hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan, ja ymmärtää uskon vanhurskauden merkitystä, vaikka he saivatkin kokea monenlaisia kokemuksia ja päästä uskon kautta voitolle elämänsä vastoinkäymisistä. Näitä uskon sankareita Heprealaiskirjeen kirjoittaja luettelee kymmeniä ja osoittaa heitä kohtaan varauksetonta ihailua, mutta sitten toteaa ”me saimme omaa uskonelämäämme varten jotakin vielä paljon parempaa!”

Huomaamme tosin, että niin kuningas Daavid kuin profeetta Jesajakin saivat nähdä tulevaisuuteen ja puhua Kristuksesta profeetallisesti etukäteen – ja jotkut muutkin. Näistä vanhan testamentin kohdista Jeesus itse piti luennon opetuslapsille Emmauksen tiellä:

Ja hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu. Luuk.24:27.

Siinäpä raamattutunti! Mekin voimme Raamatusta nähdä, että Jumala vie asioita eteenpäin. Meidän ei tarvitse jäädä menneiden kokemustemme vangiksi, voivottelemaan johonkin kuoppaan. Me saamme nostaa katseemme tulevaan, säilyttää aina toivon paremmasta. Voimme olla varmat, että tästäkin takaiskusta selvitään. Tämäkin lama menee ohi, tämä sairaus hellittää. Joku päivä tämä epidemia on ohi ja voimme palata normaaliin arkeen. Joku päivä tämä maallinen vaellus päättyy ja saamme päästä kirkkauden maahan!

Tarvitsetko sinä tänä päivänä sellaista toivoa? Vahva toivo ja luja uskon luottamus ovat aidon uskon tunnusmerkkejä. Usko on elävää, kun se toivoo parempaa huomista.

Älkää siis heittäkö pois rohkeuttanne, sillä se palkitaan kerran runsaasti. Hepr.10:35.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Jotain vielä parempaa

Kirjoittanut : 21.10.2020 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Jumalan lupaus kohdussasi

Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, hänen, joka kaiken luo. Saarn.11:5.

Jumalan lupaus, uni tai näky, profeetallinen sana tai mikä se onkaan, joka on saanut huomiosi ja jonka merkitystä pohdit, mutta et tiedä, miten se tulee toteutumaan ja milloin, se on eräänlainen uskon lapsi, joka sinun sydämesi hengellisessä kohdussa on hedelmöitynyt, joka siellä kasvaa, joka Jumalan antaman elämän voimasta rakentuu – ja kerran syntyy. Tulee päivä, että se muuttuu näkyväksi todellisuudeksi.

Sielunvihollinen vihaa sinun sydämesi kohdussa kehittyvää lasta ja haluaa sen tuhota. Hän ei halua, että sinun näkysi toteutuu, että sinun unelmasi tulee todeksi, että sinulle annettu lupaus konkretisoituu tai että mikään profeetallinen sana, joka on sinua puhutellut ja koskettanut, ikinä näkee päivänvalon. Paholainen haluaa nitistää sinun uskosi siemenet jo kohdussa, tehdä niille abortin, keskeyttää sinun raskautesi, osoittaa sinua koskettaneen profetian mätämunaksi. Hän haluaa sinun raaputtavan pelkkiä tyhjiä arpoja. Jokainen vihollisen asiamies on sinun raskautesi antiteesi, vastakohta ja negatiivi. Siinä, missä sinä kannat sielussasi Jumalan elämää, nämä vastustajat kantavat kohdussaan tuhon ja epäuskon siemeniä, kuolemaa ja kuihtumista, keskenmenoa ja pettymystä.

Hän hautoo pahoja aikeita, kantaa sisimmässään tuhoa, synnyttää valhetta. Ps.7:14.

Ole siis urhea ja vastusta vihollista ja epäuskoa. Sano: Minun kilpeni on Jumala, hän on vilpittömien auttaja. Ps.7:11. Vahvistu uskossasi, vaali sitä elämän alkua, jonka Herran henki on hedelmöittänyt sinun sydämesi kohtuun. Ole uskon ihminen ja odota Herraa. Luota siihen, että: Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä. Fil.1:6. Kuuntele Herraa, ruoki sydämesi odotusta Jumalan sanalla. Hoivaa kohtusi hedelmää, olethan raskaana Jumalan lupauksista, ja huomaa, kuinka lapsesi potkii – se potkii ja kääntyy jo oikeaan asentoon. Ota sinäkin oikea asento ja määrätietoinen asenne: kun aika on kypsä, odotus palkitaan.

Ovathan Jumalan lupaukset, niin monta kuin niitä on, saaneet hänessä vahvistuksen. Siksi mekin vastaamme hänen kauttaan: ”Aamen”, Jumalan kunniaksi. 2.Kor.1:20.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Jumalan lupaus kohdussasi

Kirjoittanut : 19.10.2020 Kategoria/t: Profetia, Rohkaisu